Miksi Otavan kirjasto on minulle tärkeä?

Muutama ajatus lukemisesta, lähikirjastoista, omasta polusta. Otavan kirjastosta. Sopinee myös päivän teemaan – sekä mielenterveyden päivänä että Aleksis Kiven päivänä. Itselleen ja toisille on osattava olla armollinen (lukeminen auttaa muuten empatiakyvynkin kehittymiseen). Joskus tuntuu, että emme tarpeeksi katso lämpimästi silmiin toista ihmistä. Sitä meidän kaikkien tulisi harjoitella enemmän.

Myös minulle Otavan kirjasto on tärkeä. Omien opintojen ja nyt töiden vuoksi en siellä arkipäivisin juurikaan ehdi vierailla. Se on harmi. Mutta sitäkin tärkeämmän opin olen sieltä saanut mukanani. Ja kenties kirjaston ansiosta päätynyt juuri sinne missä nyt olen? En halua liian vahvoja yhdysmerkkejä piirtää kirjaston ja oman opinpolkuni välille, mutta vaikutuksensa lähikirjastolla minuun on takuulla ollut.

Meillä ei kotona ollut isoa kirjahyllyä täynnä kirjoja. Muutama opus oli, joita sitten tavasin. Muistan erään kirjan täynnä aforismeja sekä kirjan Mikkelin Pitäjäin historiasta. Ullakolta löysin Eino Leinon teoksen. Siitä pidin. Ehkä siitä yhdestä kirjasesta lähti kiinnostus runoja kohtaan.

Kun opin lukemaan, kirjastosta tuli arkipäivisin päivittäinen juttu. Joskus jäin koulun jälkeen lukemaan kirjoja, joskus tietokoneelle. Luin lehtiä. Ahkerasti lainasin kirjoja. Lasten- ja nuorten kirjahyllyn kirjat luin monta kertaa läpi – ainakin ne omat lempisarjat. En minä omasta mielestäni mitenkään poikkeuksellisen paljon lukenut, mutta luin kuitenkin. Se kai se pääasia on. Nykyäänkin.

Kirjaston hyllyjen välissä omalla taustalla tai rahapussin paksuudella ei ole mitään väliä. Kirjastot kurovat kiinni eriarvoisuutta ihmisten välillä. Kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus tarttua kirjan kansiin ja tutustua eri maailmoihin ja kiinnostaviin ilmiöihin. Oppia samalla itsestään ja muista.

Kirjastopalveluissa siis raha tai sosiaalinen tausta ei eriarvoista. Mutta välimatka kirjaston hyllyjen väliin voi sen tehdä.

Kirjastot elävät murrosta, kun yhteiskunta muuttuu. Kirjastopalvelujen tulee myös kehittyä. Mediakasvatus, e-kirjat ja digilaitteet.

Hakeutuvat palvelut ja Pop up-kirjastot ovat tietysti nykypäivää ja nämä voivat varmasti pitkällä tähtäimellä palvella Mikkelin nykyisiäkin kirjastopalveluiden katvealueita. Tiedossa kun on, että jokaisen koulun yhteydessä ei ole tälläkään hetkellä kirjastoa. Tärkeää olisi, että jokainen lapsi ja nuori löytäisi kirjat ja lukemisen innon. Ja että aikuiset siihen palaisivat, jokainen omalla tavallaan.

E-kirjat ja äänikirjat tuovat selkeästi kirjallisuutta nyt uudella tavalla esiin. Näen kuitenkin, että vielä tarvitaan myös ihan fyysisiä kirjoja – ja tukea kirjojen löytämiseksi. Tärkeintähän on taata palvelut ympäri Mikkelin.

Miksi Otavassa kirjasto on tärkeä palvelu? Otavassa lainataan noin 22 000 kirjaa vuoteen. Viikossa se on yli 400. Näen niin, että Otavan kirjaston lakkaaminen olisi joka tapauksessa leikkaus palvelutasoon. Tuntuva sellainen. Monelle otavalaiselle merkitsevä omassa arjessa. Monelle nuorelle merkitsevä omalla kasvun polulla.

Otavassa ei ole kyläläisille kaupungin tarjoamaa erillistä oleskelutilaa, olohuonetta tai kokoustiloja. Otavassa on kirjasto.

Vaikka nyt oma lukuinto on hieman peittynyt tieteellisten artikkeleiden, journalismin ja poliittisten tekstien alle, kuuntelen äänikirjoja ja luen runoja. Lämpimästi myös tunnen sitä oppia kohtaan, minkä itse olen lähikirjastostani Otavasta saanut. ❤️

Hyvää suomalaisen kirjallisuuden päivää siis! Kiitos kun luit.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s