Kuvassa saavun päivän lounaalta, jossa keskustelimme paikallisen yrittäjäjärjestön ja mikkeliläisten päättäjien kesken elinvoimasta ja yrittäjyydestä. Keskustelussa ehdimme vasta raapaista pintaa Mikkelin kohtaanto-ongelmista, paikallisten yritysten työvoiman tarpeesta ja esimerkiksi päätösten yritysvaikutusten arvioinnista.
Hallituksen budjettiriihen tuloksista saatiin tietoa vasta lounaan jälkeen. Etelä-Savon ja Mikkelin haasteet toistuu koko Suomen laajuudella, vaikka kyllä meillä monet haasteet korostuvatkin erityisesti. Työllistymisen kysymyksiin pyritään vastaamaan esimerkiksi keventämällä eläkeläisten työverotusta ja nostamalla väliaikaisesti opiskelijoiden tulorajoja. D-viisumin edistäminen ja työvoiman saatavuuden helpottaminen myös osana pakettia.
Budjettiriihestä tuli ulos konkreettinen polku kunnianhimoiseen ilmastotavoitteeseen: hiilineutraali 2035. Tavoitetta kohti kuljetaan kirittäen ja kehittäen, ei kurittaen ja kurjistaen. Yhteiskunnallisesti isojen muutosten on oltava myös reiluja, oikeudenmukaisia. Syyllistämisen kulttuurista on kertakaikkisesti päästävä eteenpäin. Isossa kuvassa siirtyminen ulkomaisesta fossiilisesta kohti kotimaista uusiutuvaa on ilmaston, huoltovarmuuden ja elinvoimankin kannalta merkittävä muutos.
Monella muullakin sektorilla toimia tarvitaan, osaamista Suomessa riittää.Mikkelin ja koko Suomen tie on kestävän kehityksen saattelema. Taloutta, ihmisten hyvinvointia ja ilmastoa ei voi enää täysin erottaa päätöksenteossa toisistaan. Kyse on kokonaisuudesta.Näillä pohdinnoilla siirryn Keskustan Mikkelin valtuustoryhmän strategiapalaveriin.
