Suomeen Itä-Suomi -sopimus

Keskustan Hämäläinen ja Nuutinen esittävät:

SUOMEEN ITÄ-SUOMI -SOPIMUS

Keskustalaiset  kuntapoliitikot Laura Hämäläinen (Mikkeli) ja Jere Nuutinen (Joensuu) esittävät Suomelle kymmenvuotista Itä-Suomi sopimusta. Itä-Suomen kasvuohjelmalla pureuduttaisiin itäisen Suomen olennaisiin haasteisiin ja kasvun esteisiin, sekä kehitettäisiin elinkeinoja ja hyvinvointia. 

  • Itä-Suomi on ollut taloudellisesti takamatkalla verrattuna moneen muuhun alueeseen Suomessa. Hyvinvointieroa on pystytty kuromaan umpeen vuosien aikana, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan uhkaa murentaa tämän kehityksen. On koko Suomen etu, että Itä-Suomi pärjää myös tulevaisuudessa, linjaa joensuulainen Nuutinen.

 Keskusta-aktiivien esityksessä Itä-Suomi sopimuksessa on kahdeksan kehitysideaa seuraavalle kymmenelle vuodelle. Esitys toimii päänavauksena valtiovallan suuntaan siinä, että Itä-Suomeen suunnataan yksittäisten tukipakettien sijaan pidempiaikaisia panostuksia ja kehitysnäkymiä. Panoksia tarvitaan niin valtakunnan kuin EU:n tasolta.

  • Meidän esityksemme tähtäimessä on koko itäisen Suomen pitkäjänteinen kasvu ja kehitys. Yksittäisten tukipakettien sijaan on alueen nousuun panostettava monipuolisesti kauas tulevaisuuteen. Lisää elinvoimaa seudulle, lisää mahdollisuuksia panostaa hyvinvointiin ja arjen mahdollisuuksiin. Siitä on kysymys, toteaa mikkeliläinen Hämäläinen.

Laura Hämäläinen ja Jere Nuutinen ovat kotikaupunkiensa päätöksentekijöitä ja pitkäaikaisia keskusta-aktiiveja. He ovat myös Keskustan ehdokkaita eduskuntavaaleissa 2023 eri vaalipiireistä. 

Lisätiedot: 

Jere Nuutinen, p. +358 44 0332206

Jere.nuutinen@luottamus.joensuu.fi

Laura Hämäläinen, p. +358 40 8401920

Laura.s.hamalainen@hotmail.com

KATSE ITÄÄN: 10 VUODEN ITÄ-SUOMI-SOPIMUKSELLA UUTTA KASVUA JA HYVINVOINTIA – KAHDEKSAN ESITYSTÄ SOPIMUKSEEN 

Me allekirjoittaneet esitämme Suomeen Itä-Suomi sopimusta, jolla pyritään nostamaan Itä-Suomi takaisin jaloilleen. Näemme alueellisen tasa-arvon suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarina, johon myös päätöksenteon on pohjauduttava. 

Itäinen Suomi tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana kohtaamaan suuren rakennemuutoksen. Samalla Venäjän kanssa käytävä kauppa ja Venäjän suunnalta tuleva matkailijavirta on tyrehtynyt täysin. Toiveita yhteistyön syventämiselle oli, mutta ne on nyt pyyhitty pois kartalta. 

Itä-Suomea on rakennettava innostavana investointi-, elinkeino- ja asumisympäristönä. Itäinen Suomi tarvitsee konkreettisen ohjelman, jossa seuraavan kymmenen vuoden aikana lisätään kasvua ja hyvinvointia.

1. VARAUTUMISESTA VARMUUTTA KEHITYKSEEN

Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta keskeiseksi on noussut Suomen itärajan varautuminen muun muassa mahdolliseen hybridivaikuttamiseen. Itäinen Suomi kantaa alueena suurinta vastuuta Suomen ja Venäjän vastaisesta rajasta ja sen vaikutuksista. Mahdolliseen hybridivaikuttamiseen on varauduttava tarvittavin keinoin eikä itäistä Suomea saa jättää yksin vastaamaan mahdollisiin turvallisuushaasteisiin. Rajavalvontaan ja varautumiseen on osoitettava riittävät resurssit.

2. INFRAAN PANOSTAMINEN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ ITÄ-SUOMELLE

Itä-Suomi on pitkien etäisyyksien aluetta. Teollisuuden, yritysten ja matkailun  kilpailukyvyn varmistamiseksi vaaditaan hyvät logistiset yhteydet. Infra-verkostoon on panostettava kasvun ja saavutettavuuden mahdollistamiseksi.

  • Saimaan kanavaan varatut 95 miljoonaa euroa on suunnattava Itä-Suomen teollisuuden ja yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten uudelleen kanavoimiseen.
  • Savon- ja Karjalanratojen perusparannukset on nostettava valtion rataverkon investointilistan kärkeen. Suurista ratainvestoinneista Itärataa edistettävä ensitilassa.
  • Maantieverkon kehittämishankkeiden osalta painotus on ollut vahvasti etelä-länsi-akselilla. Suomessa on tehtävä alueellisesti tasapainoisempaa kehitystyötä.
  • Tehdään kattava selvitys uuden kansallisen vesiväylän muodostamisesta ja haetaan Saimaan kanavalle korvaavaa meriyhteyttä

Itä-Suomessa teiden on oltava kunnossa ja kumipyörien on pyörittävä myös jatkossa arjen sujuvuuden varmistamiseksi. Paikallisen biokaasutuotannon edistäminen mahdollistaa hajautetun ja kestävän energian myös liikkumiseen autoilla. 

3. ILMASTOVIISASTA KASVUA JA KORKEAMPAA JALOSTUSASTETTA

Itä-Suomeen ei voida rakentaa tuulivoimaa samassa mittakaavassa kuin länteen muun muassa puolustusvoimien tutkatoiminnan vuoksi. Kiinteistöverohyöty jää idässä saamatta. 

Puu on yksi Suomen talouden peruspilareista. Sen monipuolinen hyödyntäminen tulee turvata, sillä sen avulla pystymme korvaamaan fossiilisia, päästöjä lisääviä tuotteita. Rakentamalla uusiutuvasta puusta rakennamme hiilivarastoja ja pienennämme maaperän louhinnan tarvetta. Itä-Suomessa tulee panostaa metsien ja puun huippuosaamiseen. Alueella on  kehitettävä luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen kestäviä, korkean jalostusasteen tuotantolaitoksia.

Itä-Suomea ei tule typistää vain resurssiaitaksi muulle Suomelle, vaan se on alueena nähtävä selkeänä kasvualustana myös korkealle jalostukselle. Teollisia mahdollisuuksia on metsäteollisuudessa ja muissa uusiutuvissa luonnonvaroissa, kuten biotalouden ja sinisen biotalouden kasvussa, lääketieteellisten tuotteiden ja akkukemikaalien jalostuksen puitteissa.

4. KOTIMAINEN RUOANTUOTANTO JA MODERNI MAASEUTU 

Huoltovarmuuden varmistamiseksi tarvitaan hajautettua kotimaista ruoantuotantoa. Tutkimuksen mukaan neljännes itäsuomalaisista tiloista tulee lopettamaan lähivuosina. Maatalouden ahdinko kurjistaa itäistä Suomea entisestään, kun merkittävä elinkeino ajautuu ahtaalle. Suunnan on muututtava.

On tärkeää, että jo raivattu peltopinta-ala pysyy käytössä, eikä uuden pellon raivaukselle tule painetta Länsi-Suomessa, johon ruoantuotanto entisestään painottuu. 

Valkoposkihanhien tekemät tuhot ovat viljelijälle tragedia ja kansantaloudelle ja -terveydelle merkittävä riski. Niiden määrä on lisääntynyt merkittävästi viimeisien vuosien aikana eikä häätötoimenpiteet ole olleet riittäviä. Hanhia on saatava metsästää tulevaisuudessa ja lupaprosessi on siirrettävä paikalliselle ELY-keskukselle.

Kotimainen ja lähellä tuotettu ruoka on myös Itä-Suomen matkailun yksi keskeisistä vetovoimatekijöistä. Puhdas ja laadukas lähiruoka on elinvoimatekijä. 

Järvikalat ovat osa itäsuomalaista kulttuuria. Iso osa Suomessa kulutetusta kalasta tulee edelleen muualta. Valtion on perustettava Järvikala-projekti, jolla nostetaan kotimaisen järvikalan osuutta ruokapöydissä. 

5. RAKENNEMUUTOKSESTA KOHTI MAHDOLLISUUKSIA

Rakennemuutos vavisuttaa koko Suomea, mutta Itä-Suomi ikääntyy Suomessa etupainotteisesti.

Seniorikansalaiset on nähtävä aktiivisena osana yhteiskuntaa. Edistetään kaiken ikäisten hyvinvointia ja virkeyttä, sekä mahdollistetaan joustava osallistuminen työelämään ja yhteiskunnallisesti tärkeään yhteisölliseen toimintaan myös eläkeiässä. 

Osaajista on jo nyt kova pula, mikä alkaa muodostumaan jo kasvun esteeksi monelle yritykselle. Edistetään osaajien houkuttelua itäiseen Suomeen kokeilujen avulla.

Rakennemuutoksesta kärsiville alueille tarvitaan yksilöitä kannustavia verokannusteita. Opiskelijoiden opintolainan lainahyvitys harvaanasutuille alueilla on hyvä avaus, jota tulee viedä eteenpäin. 

Itä-Suomessa tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa. Itä-Suomen kunnista voitaisiin muodostaa työperäisen maahanmuuton kokeilualueita, joilla pyrittäisiin joustaviin ratkaisuihin osaajien houkuttelemiseksi.

6. TUTKIMUS- KEHITYS- JA INNOVAATIORAHOITUSTA ITÄ-SUOMEEN, EAKR JA MUU ALUEEN KEHITYSRAHOITUS TURVATTAVA

Itäisen Suomen maakuntiin on luotava kasvun ilmapiiri. Tarvitaan hankkeita rahoituksen hyödyntämiseen: yritys- ja investointimyönteisyys nostettava kasvuun. Itä-Suomen tiivistettävä entisestään yhteistyötä houkuttelevan investointiympäristön luomiseksi.

MAL-sopimus tulee muuttaa ilmastosopimukseksi, jonka avulla kyetään vastaamaan vahvemmin kestävään elämiseen, aluekehitykseen ja rakentamiseen. Sopimuksen muuttaminen toisi tasaisempaa lisärahoitusta kuntiin ja kaupunkiseuduille. Itäisen Suomen kaupungeista kaupunkikehittämiseen suunnatun rahoitusjärjestelmä MAL-sopimuksen piiristä uupuu tällä hetkellä esimerkiksi Joensuu, Mikkeli, Lappeenranta ja Kouvola. Näiden on päästävä mukaan uuden kehitysrahoituksen eli ilmastosopimuksen piiriin.

Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutut alueet ja muut kriteerit ovat osaltaan tuoneet Suomelle EU:lta rakennerahaa, jolla ollaan pystytty tukemaan maamme eri alueiden tasapuolista kehitystä ja kuromaan umpeen hyvinvointieroja. EU:n rakenne- ja kehitysvarojen osalta kehitysrahoituksen painotuksen on välttämätöntä olla myös tulevaisuudessa aikaisempien rahoituskausien kaltainen. Euroopan Unionissa rajaseutujen Venäjä-kumppanuuteen varattua kehitysrahoitusta on jatkossa suunnattava rajaseutujen uuteen kehitykseen ja kasvuun.

7. OSAAMINEN JA SIVISTYS VARMISTETTAVA ITÄ-SUOMESSA

Itä-Suomen koulutusmahdollisuuksiin on kiinnitettävä erityishuomiota tulevaisuuden osaajien varmistamiseksi. Samalla sivistysmahdollisuudet, kuten harrastaminen, kulttuuri-, kirjastotoiminta ja vapaa sivistystyö on mahdollistettava jatkossakin ympäri Suomen kuntakentän muuttuessa.

Itä-Suomessa on oltava mahdollisuus kehittää joustavia korkeakoulutuksen huippuyksiköitä. Itä-Suomen korkeakoulu- ja yliopistotoimintaan on tarpeen osoittaa lisää resursseja. Yliopistokeskusten toimintaa on vahvistettava entisestään ja mahdollistettava uudet koulutusalat.

Helsingin kaupunki on onnistuneesti pystynyt vähentämään kaupunginosien eriarvoistumista erillisen kouluihin suunnatun tuen avulla. Tarvitsemme myös kansallisesti vahvaa työtä eriarvoistumiskehityksen katkaisuun. 

Tällä hetkellä koulutus- ja osaamistaso vaihtelee oppilaiden välillä ja alueittain. Eriarvoisuutta koulutuksessa tulee purkaa määrätietoisesti. Koulutukseen tarvitaan tasa-arvoraha, jolla saadaan tasattua oppimiseroja oppilaiden ja alueiden välillä. Itä-Suomessa erityisesti poikien oppimistulokset ja lukutaito ovat kansallista tasoa heikommat. On koko Suomen etu panostaa siihen, että kaikki lapset taustaan katsomatta pysyvät mukana yhteiskunnassa ja saavat koulusta hyvät eväät elämään.

8. VAUHTIA MONIPAIKKAISUUTEEN JA PANOSTUKSIA TIETOLIIKENNEYHTEYKSIIN

Yhä suurempi osa suomalaisista haaveilee elämästä niin maalla kuin kaupungissa. Tietotyö mahdollistaa tämän valinnan tekemisen yhä useammalle. Mahdollistetaan monipaikkaisuus hyvillä tieto- ja liikenneyhteyksillä. Korjataan koulutusjärjestelmää joustavampaan suuntaan niin, että joustava koulutus turvataan lapsille eri paikkakunnilla.

Moni viettää jo nyt monipaikkaista elämää ilman, että se näkyy tilastoissa. Monipaikkaisuuden ja monikuntalaisuuden huomioimista joko verotuksen tai valtionosuuksien näkökulmasta on vietävä eteenpäin tasapainoisen aluekehityksen varmistamiseksi.

Tulevaisuudessa yhä suurempi määrä palveluista toteutetaan sähköisiä välineitä käyttäen. Yhteiskunnan palveluiden tasa-arvoisen saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää, että hyvät tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien saavutettavissa.

Yrityksille hyvät tietoverkkoyhteydet ovat erittäin tärkeitä. Maailma on entistä kansainvälisempi ja verkottuneempi tulevaisuudessa. Hyvät tietoverkkoyhteydet mahdollistavat aktiivisen kaupankäynnin maailman markkinoilla. Hyvät tietoverkkoyhteydet luovat myös mahdollisuuden ottaa entistä enemmän uutta teknologiaa käyttöön tehokkuuden kasvattamiseksi.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s